KUVA: Francois Polito (Appareil numérique OLYMPUS C700UZ) [GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html) or CC-BY-SA-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons
Viimeisin kouluampuminen Conneticutin Newtownissa käynnisti luonnollisesti jälleen mediakeskustelun siitä, mikä aseiden helpon saatavuuden rooli on kouluampumisissa ja muissa massamurhissa.
Aseiden vastustajat ovat useimmiten sitä mieltä, että tiukemmalla asekontrollilla voitaisiin ehkäistä vastaavia ampumatapauksia. Aseiden puolesta puhujat puolestaan vetoavat siihen, että aseilla oltaisiin voitu laittaa hyökkääjälle kampoihin. Ehdotettiinpa jopa sitä, että jokaisella rehtorilla tulisi olla koulussa ase mukana varmuuden vuoksi.
Keskustelulle on tyypillistä tietynlainen leiriytyminen ja oman näkökannan tukeminen tapahtumien valossa. Olisi kuitenkin tärkeää ajatella asiaa hieman pidemmälle, vaikka tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikea taiteenlaji.
3D-printtaaminen ja muut uudet teknlogiat jotka mahdollistavat esineiden henkilökohtaisen tuotannon tulisi ottaa huomioon keskustelussa. Ei ole pitkä aika siitä, kun maailma kohahti Thingiversessä olleelle 3D-printattavalle aseen osalle. Kyseinen osa on sittemmin poistettu Thingiversestä ja se keskti vain 6 laukausta kuten alla olevasta videosta näkyy:
Silti vaikka ensimmäinen printattu aseen osa ei ollut kovin kestävä, ei ole vaikeaa arvata että muutamassa vuodessa 3D-tulostimilla saa aikaiseksi täysin toimivia aseita. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että aseiden saatavuus paranee huomattavasti. Aseet voivat olla edelleen laittomia, mutta kuka tahansa voi pian tulostaa sellaisen olohuoneessaan. Ainoa tapa estää henkilökohtainen asevalmistus olisi 3D-tulostimien kieltäminen tai sääntely, mutta sitä tuskin kukaan aikoo tosissaan ajaa.
Luultavasti meidän on pakko vain hyväksyä, että ihmisten tietotaito ja tuotantomahdollisuudet alkavat olla sillä tasolla että kuka tahansa voi valmistaa joukkotuhoaseita. Tämä on muistettava kun aselakeja mietitään. Aseiden helppo saatavuus tekee maailmasta varmasti hieman vaarallisemman paikan, mutta on myös muistettava että todennäköisyys joutua ammutuksi Suomessa on edelleen häviävän pieni.
Aseiden saamisen rajoittaminen ei tulevaisuudessa liene mahdollista. Ihmiskunta joutuu siten väkisinkin tekemään työtä varsinaisten ongelmien eteen, eli puuttumaan niihin asiohin jotka saavat ihmisen haluamaan toisten vahingoittamista. Välineet vahingoittamiseen tulevat auttamatta olemaan saatavilla, vaikka kuinka toivoisimme muuta. Siksi katseet on siirrettävä eteenpäin ja ongelmanratkaisuksi ei riitä aseiden kieltäminen lakiteksteillä.
